Eripuraisen yhteiskirjoituksen ihmiskoe

Yhteiskirjoittaminen lisää suosiotaan nopeasti. Islannin perustuslain joukkoistettu yhteiskirjoitus Google docsin ja Facebookin avulla lienee vakuuttavimpia esimerkkejä. Mutta miten menetelmä sopii silloin, kun osallistujat ovat täysin vastakkaista mieltä aiheesta, vieläpä, jos asia herättää kuumia tunteita?

Ongelma on vähän sama kuin sählyn ja salibandyn ero -tarvitaan taitoa ja sääntöjä, jotta touhusta tulee minkään näköistä. Ilmiö on tuore ja mielenkiintoinen, joten sitä voisi tutkia ihmiskokeella. Luonnostelen alla yhden ehdotuksen koeasetelmaksi.

Yhteiset pelisäännöt ja taito tekevät sählypelureista salibandytaitureita. Voiko samoja periaatteita hyödyntää yhteiskirjoituksessa?

Yhteiset pelisäännöt ja taito tekevät sählypelureista salibandytaitureita. Voiko samoja periaatteita hyödyntää yhteiskirjoituksessa? Kuva: Anssi Koskinen, Flickr

Avoimen yhteiskirjoituksen koeasetelma

Tehtäväntäanto on kirjoittaa julkilausuma ristiriitaisia näkemyseroja aiheuttavasta aiheesta. Osallistujina on vähintään kaksi henkilöä, ja lopputuotoksen tulee olla sellainen, jonka kaikki osapuolet voivat allekirjoittaa. Julkilausuman tulee olla paras mahdollinen kompromissi yhteisten asioiden edistämiseksi.

Olennaista on erottaa julkilausuma sellaisesta keskustelusta, joka voi jatkua loputtomiin ilman maaliin pääsyä. Kahvipöydissä arvostellaan yhteiskunnallisten asioiden tilaa vuosi toisensa jälkeen samoin sanankääntein, ilman, että se edistää mitään mitenkään. Samaan aikaan kunnanvaltuustot ja eduskunta joutuvat ratkaisemaan vaikeita poliittisia kysymyksiä päättäessään esimerkiksi talousarviosta joka vuosi. Rinnastetaan tämä yhteiskirjoituskoe samassa hengessä esimerkiksi päätösesitykseen, sellaiseen tuotokseen jolla on aikaraja ja joka muuttuu myöhemmin poliittiseksi teoksi.

Koehenkilöt eivät saa kuitenkaan päästää itseään liian helpolla ja turvautua turvalliseen ympäripyöreyteen, vaan tekstissä pitää tähdätä täsmällisyyteen, konkretiaan ja ratkaisukeskeisyyteen.

Aika voi olla lyhyt, muutamasta kymmenestä minuutista tunteihin tai useampiin päiviin, jopa viikkoihin. Koe on luonnollisesti helpompi järjestää pienellä osanottajamäärällä, muutaman hengen voimin, mutta mielenkiintoisemmaksi se muuttuu osallistujamäärän kasvaessa. Wikipedia on hyvä esimerkki siitä, että osallistujamäärä voi olla poikkeuksellisen suurikin. Välineinä voidaan käyttää esimerkiksi Google Docsia, Etherpadia tai wikiä. Oleellista on, ettei välineiden käyttö aiheuta ongelmia osallistumiseen.

Koe voidaan järjestää niin, että osanottajat ovat läsnä samassa tilassa. Toisaalta yhtä hyvin osallistuminen voi tapahtua verkon ylitse ilman, että koehenkilöt ovat välittömässä vuorovaikutuksessa keskenään. Vuorovaikutus on kuitekin sallittua kaikin tavoin.

Kolme vaihetta: kirjoitus, jäsentely ja viimeistely

Metodi voidaan yhden lähestymistavan mukaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensin jokainen kirjoittaa tekstiksi kaiken mahdollisen mieleentulevan, ilman, että jättää mitään pois. Toisten kirjoitukseen ei kosketa tässä vaiheessa, eikä sitä pidä edes välttämättä lukea, vaan osallistujat keskittyvät oman tekstinsä tuottamiseen.

Vaiheistus ja “säännöt” ovat hyödyllisiä varsinkin silloin kun kirjoittajia on useampia. Pienillä osallistujamäärillä, kuten 2-3 henkilöä ja silloin kun henkilökohtainen vuorovaikutus on mahdollista, suoraviivaisempi eteneminen on mahdollista osanottajien niin halutessa.

Toisessa vaiheessa tekstisisältö jäsennellään. Osapuolet aloittavat lukemalla toisten kirjoittaman tekstin läpi ja vertaamalla sitä omaan tuotokseen. Tekstikappaleisiin tehdään pieniä merkintöjä, esimerkiksi plussia tai miinuksia sen mukaan, kuinka lähellä tai kaukana osapuolten näkemykset ovat toisistaan. Merkinnän päätyttyä merkintöjä vertaillan, ja alkaa tekstin uudelleenjärjestely. Pienen mittakaavan kokeissa, erityisesti etherpadissa ja google docsissa, voidaan käyttää uudelleenjärjestelyyn suoraan copy-pastea. Wikissä ja suuressa mittakaavassa muutoksen kohteeksi esitettävät tekstit on ensin hyvä merkata ja antaa muille osapuolille aikaa tutustua ehdotuksiin ennen päätöstä.

Dokumentin alkuun tuodaan asiat, joista samanmielisyys on suurinta. Tekstiä siirrettäessä sisältöä ei muuteta. Seuraavaksi sijoitetaan seuraavaksi eniten samanmielisyyttä aiheuttavat asiat. Näin jatketaan, kunnes loppuun tulevat ne asiat, joista ollaan täysin vastakkaista mieltä.

Teksti luetaan läpi ja jäsentelyä voidaan korjailla, kunnes rakenne vaikuttaa loogiselta.

Viimeisessä vaiheessa teksti kirjoitetaan puhtaaksi. Tämä voi edellyttää neuvottelua, joka voi tapahtua kommenteissa, chatissa, livenä tai varsinaisessa tekstissä, välineestä riippuen. Tehtävänannon mukaisesti tavoitteena on kirjoittaa mahdollisimman hyvä julkilausuma, joten laadukasta sisältöä tulee olla mahdollisimman paljon. Ongelmat eivät ratkea itsestään, joten tässä tapauksessa enempi on parempi. Puhtaaksikirjoituksen voi aloittaa helpoimmasta päästä, jolloin saadaan selville yhteinen, jaettu turvallinen maaperä.

Seuraavaksi jatketaan pieniä erimielisyyksiä aiheuttaviin asioihin. Näistä pyritään löytämään sellaiset sanankäänteet, jotka ovat osapuolten hyväksyttävissä.

Lopuksi todetaan ylitsepääsemätöntä erimielisyyttä aiheuttavat asiat. Ne eritellään ja niistä ilmaistaan, että nykyisellään nämä aiheuttavat ylitsepääsemätöntä erimielisyyttä. Perustelut on tärkeä kirjata auki. Osanottajien tulee miettiä vielä mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja suurimpiin erimielisyyksiin. Tunnistetaanko suuntaa tai keinoja, joilla ongelmien ratkaisua voisi alkaa lähestyä? Nämä mahdollisuudet puetaan sanoiksi kunkin erimielisyyden jatkoksi.

Koe loppuu kun sovittu aikaraja päättyy tai kun osallistujat itse niin päättävät. Asiakirjasta otetaan talteen lopullinen versio. Lopuksi osallistujilta kerätään palaute. Miten prosessi kulki? Toimiko väline hyvin, tai oliko siinä ongelmia? Miten yhteistyö ja ongelmanratkaisu kanssaosallistujien kanssa sujui? Vaikuttiko väline tähän? Vuorovaikutitteko muutoin kuin yhteiskirjoitusvälineellä? Oliko sillä merkittävää vaikutusta prosessin sujuvuuteen? Kuinka tyytyväisiä eri osanottajat ovat lopputulokseen? Jäikö jotakin tavoittamatta? Miten välineen käyttöä voisi parantaa?

Koeasetelma on vapaasti muokattavissa ja hyödynnettävissä, alkuperäisen mallin kehittääjään tai tähän blogipostaukseen viittaamalla. Keskusteluun ja kokemusten raportointiin hyvä areena on Open Democracy Finland -Facebook-ryhmä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.