Niin kaupungit kuin yhteiskunnat rakentuvat nykyään verkostoina, eivät hierarkioina. Verkostojen kehittyminen edellyttää, että yksittäiset toimijat voivat vapaasti toimia parhaaksi katsomallaan tavalla.
Mitä tarkoittaa päätösdata?
Julkishallinnollisilla organisaatioilla, kuten esimerkiksi kunnilla ja eduskunnalla, on usein yksi keskeinen tietojärjestelmä päätösten ja päätösesitysten valmisteluun ja tallentamiseen. Tätä kutsutaan usein asianhallintajärjestelmäksi. Esimerkiksi Tampereella on käytössä KT Web. Sen ensisijaisia sisällöntuottajia ovat virkamiehet tai viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Usein järjestelmä julkaisee organisaation www-sivuille esityslistat, pöytäkirjat ja monissa tapauksissa myös liiteaineistot. Nämä ovat tarkoitettu ihmissilmän luettavaksi. Viranhaltijapäätösten julkaisu on harvinaisempaa, ja siinä Helsinki on avoimuudessa edelläkävijä. Helsinki on edelläkävijä myös aineiston tarjoamisessa avoimena, koneluettavana datana. Rajapinta tarjoaa xml:ää, mutta siitä on jatkojalostettu myös json:ia. Tämän blogiartikkelin kirjoittaja on puhunut Tampereella päätösdatan avaamisen puolesta jo noin kaksi vuotta, mutta valitettavan vähäisin tuloksin. Tänään järjestetty tapaaminen eduskunnassa innoitti kirjoittamaan Osallistuvalle Tampereelle Facebook-viestin päätösdatan julkaisun hyödyistä. Julkaisen nyt kirjoituksen tuoreeltaan pienin muokkauksin tässä myös blogimuodossa.
Eduskunta järjesti tänään työpajan avoimesta datasta, aiheena kansanedustaja- ja päätösdata. OKFFI:n Joonas Pekkanen dokumentoi tilaisuutta viestillä Open Democracy Finland -ryhmässä.
Keskustelu Eduskunnassa avoimesta datasta 18.12. 2014. Kuva: Joonas Pekkanen.
Avoimen demokratian verkosto teki joulukuussa 2010 eduskunnalle esityksen datojen avaamisesta, mutta edistyminen on hidasta tai olematonta. Samoin olen ehdottanut, että Tampere avaisi myös päätösdatansa. Valitettavasti Open Data Tampere -regionissa toimineiden Matti Saastamoisen ja Jarkko Moilasen mukaan tulevan tietojärjestelmäuudistuksen vuoksi nykyisen järjestelmän datojen avaamisen kustannus-hyötysuhde on kannattamaton.
Voisiko hyödyistä ja kustannuksista käydä avointa keskustelua ja arvioida niitä yhteistuumin?
Tietojärjestelmätoimittaja Tiedon mukaan “Open Ahjo voitti vuonna 2014 WeGOn (The World e-Governments Organization of Cities and Local Governments) järjestämän julkisen hallinnon Open City -kategorian. Viime vuonna Open Ahjo voitti Apps4Finland-kisan mahdollistaja-sarjan.”
Verkoston kasvaessa toimijoiden välisten suhteiden määrä lisääntyy moninkertaisesti. Hierarkinen tiedonkulku ja vuorovaikutus ei kykene pysymään mukana verkostomaisessa ympäristössä. Avoimuus on tehokas lääke hierarkisen hallinnon ja avoimen yhteiskunnan vuoropuhelun edistämiseen.
Helsinki Region Infosharen mukaan HRI voitti vuonna 2013 kannustavan 100 000 euron “European Prize for Innovation in Public Administration” palkinnon, jonka perusteluna komission mukaan oli “avoimen datan avaaminen kansalaisten ottamiseksi mukaan päätöksentekoon”.
Palkintorahat tuli käyttää kansalaisten osallistumis- ja tiedonsaantimahdollisuuksien parantamiseksi. Niillä rahoitettiin Suomen ensimmäinen kokonaan verkossa toteutettu osallistuva budjetointi Datademo, josta on tuotettu blogauksia, sovelluksia, visualisointeja, rajapintoja ja avointa lähdekoodia dokumentoineen edistämään avointa demokratiaa tähän mennessä 40 tuotoksen verran. Yhden rahoituskierroksen tulokset ovat vielä tulossa. Esimerkiksi tamperelainen Spartacus Technologies pyöräytti Helsinkikanavan valtuustovideot taskussa kulkevaan muotoon.
Avoimella tai “ruudulta raavitulla” päätösdatalla on tehty Suomessa jotoistakymmentä sovellusta. Tekijöitä ovat yksittäiset sovelluskehittäjät, tavalliset kansalaiset ja pienyrittäjät. Näyttävimpiä esimerkkejä ovat Helsingin Päätökset -palvelu ja Eduskunta explorer.
Tämä on keskustelunavaukseni avoimen päätösdatan hyötyihin.
Keskustelua voi jatkaa esimerkiksi Avoindata.net -kysymykset ja vastaukset -palvelussa.