Yhtäköyttä-hankkeen kokeilut kiinnostivat

Tutkijoiden ja päätösvalmistelijoiden yhteisiä tietotyön käytäntöjä pohdittiin THL:n, Oxford Research Oy:n ja Open Knowledge Finlandin toteuttaman Yhteiset tietokäytännöt tutkimuksessa ja päätöksenteossa -hankkeen tilaisuudessa Balderin salissa 13.4.2016 (ohjelmarunko). Paikalla oli lähes seitsemänkymmentä tutkijaa, tiedeviestijää, virkamiestä sekä muuta kiinnostunutta, jotka olivat saapuneet paikalle kuulemaan hankkeen tiedon hyödyntämisen kokeiluista sekä edistämään yhdessä kokeiltujen käytäntöjen ja välineiden käyttöönottoa.

Ensimmäisen tunnin aikana Oxford Researchin Jussi Nissilä avasi tilaisuuden, VNK:n Sari Löytökorpi kertoi valtioneuvoston kanslian tavoitteista saada tutkittu tieto käyttöön, Yhtäköyttä-hankkeen vastuullinen johtaja Jouni Tuomisto THL:stä esitteli hankkeen ja kuultiin lyhyet esitykset kevään aikana toteutetuista kokeiluista:

• Informaatiomuotoilija talossa. Miten Maahanmuuttovirasto ymmärtää turvapaikanhakijatilanteen ja oleskelulupaprosessien pullonkaulat datavisualisoinnin avulla?
• Maahanmuuttokeskustelua verkossa. Onko mahdollista käydä maahanmuutosta ja turvallisuudesta faktapohjaista verkkokeskustelua rinnan TV-ohjelman kanssa? Testasimme Ylen kanssa joukkoistamisen mahdollisuuksia ja rajoja.
• Yhteiskirjoittaminen. Yhteiset asiakirjat somekanavan lisänä organisaatiorajat ylittävän verkoston työkalupakissa. Kokeilu Kansallisen ennakointiverkoston kanssa.
• Avoin arviointi. Kuinka saadaan maahanmuuttajien osaamispotentiaali käyttöön – ja vienti nousuun? Avoimessa arvioinnissa tuotetaan TEMille toimenpide-ehdotuksia ja arvioita päätösten vaikutuksista.

Osassa esityksistä käytettiin kalvoja, jotka löytyvät kaikki täältä.

Toisen tunnin aikana jakauduttiin ryhmiin co-creationin eli yhteisluomisen hengessä. Future Earth Suomen Tanja Suni alusti ja veti yhteen ryhmätyösession, jonka tiivistetyt tulokset ja linkit työskentelyn tukena käytettyihin yhteiskirjoitusdokumentteihin löytyvät alta.

Ryhmissä kokeiluja arvioitiin, testattiin tai jatkomahdollisuuksia suunniteltiin. Useita tärkeitä ideoita nousikin esille sekä kokeilujen edistämiseksi että laajemminkin tiedon sitomiseksi päätöksentekoon.

Pöytäkeskusteluiden tulokset

Informaatiomuotoilu on keino selkeyttää kuulijalle monimutkaisia ilmiöitä. Usein se myös tarjoaa mahdollisuuden pureutua helppokäyttöisillä nettityökaluilla ilmiön kiinnostaviin yksityiskohtiin. Kuitenkin ryhmässä todettiin ongelmaksi erityisesti alkuun pääseminen: raakadataa ei useinkaan ole saatavilla johtuen luottamuksellisuudesta, tekijänoikeuksista tai toimintatavoista. Kuitenkin infomuotoilu onnistuu parhaiten, jos infomuotoilija pääsee koko aineiston ääreen, eikä vain visualisoi ennalta määrättyä yhteenvetoa.

Kokeilu on jo edennyt pitkälle, ja siitä on saatu paljon myönteisiä kokemuksia. Tarvetta infomuotoilulle tuntuu löytyvän, ja valtioneuvoston kanslia onkin päättänyt palkata oman infomuotoilijan. Ryhmässä keskusteltiin myös siitä, miten suuret toiveet, datan saatavuus ja infomuotoilijan resurssit saataisiin parhaiten yhdistettyä. Tärkeää on organisaation sisäinen asianomistaja, joka toimii verkostoijana, tiedonhankkijana ja työtehtävien suodattajana. Tällaisia ihmisiä pitäisi saada organisaatioihin lisää.

Yhteiskirjoitus on tekstin tuottamista yhdessä verkkotyökalujen avulla. Tälle todettiin selkeä tarve nykyisessä versiokaaoksessa, joka hidastaa tekstin tuottamista. Mahdollisuuksia nähtiin myös passiivisessa avoimuudessa eli siinä, että lähtökohtaisesti tekstit ovat näkyvillä ja kommentoitavissa tai muokattavana laajemmalle yleisölle kuin vain tekstin tuottajalle. Toisaalta avoimuuden mahdollisuuksia rajoittavat yksityisyyden suoja, tietoturva ja ei-julkisten asioiden salaaminen. Tällöin yhteiskirjoitusalustalta vaaditaan käyttäjänhallintaa ja julkisuusasetusten muokkaamisen mahdollisuutta. Ryhmässä esitetyn näkemyksen mukaan rohkeutta omien tekstien altistamiseen muiden kritiikille voisi harjoitella jo koulussa.

Avoin arviointi on vastikään alkanut kokeilu. Siinä etsitään käytännön toimenpiteitä, joilla maahanmuuttajien taidoista, verkostoista ja paikallistuntemuksesta saataisiin parempaa lisäarvoa. Aihe on haasteellinen, koska maahanmuuttajien joukossa on kovin erilaisia ryhmiä pakolaisista eritysasiantuntijoihin. Jotkin toimenpiteistä saattavat siis toimia vain tietyn ryhmän kanssa, mutta toisaalta yleispäteviäkin toimenpiteitä voi löytyä.

Keskustelussa pohdittiin avoimen arvioinnin toimintaa menetelmänä. Monien mielestä menetelmä voi tuottaa monipuolisesti ideoita, mutta haasteita nähtiin pitävän tieteellisen tiedon tuottamisessa. Erityisesti asiantuntijoiden motivoiminen osallistumaan koettiin haasteelliseksi. Jos heitä ei saada mukaan, kerätyn tiedon laatua on vaikea arvioida ja siten sen hyödynnettävyys on siksi huono.

Asiantuntijoiden motivointia pidettiin keskustelussa laajemminkin haasteena, kun jokaisella on omat tulostavoitteensa eikä tällaisiin arviointeihin tai kyselyihin osallistumisesta saa arvostusta eikä rahallista korvausta työajasta. Jos tällaista toimintaa siis halutaan lisätä, on asiantuntijoiden kannustamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota.

Maahanmuuttokeskustelu valittiin kokeiluksi, koska haluttiin nähdä, pystytäänkö avointa, faktapohjaista tavoitteellista keskustelua käymään nopealla aikataululla. Ryhmä totesi selkeästi, että tällaiseen on tarvetta, ja tarve rakentavaan journalismiin ja faktantarkistukseen lisääntyy.

Keskustelun tavoitteen selkeää esille tuomista pidettiin tärkeänä, jotta keskustelu pysyy oikeissa uomissa. Samoin keskustelun rakenteen pitäisi olla selkeä: kysymys – vastaus – perustelu. Tällä tavalla yksittäisen puheenvuoron paikka rakenteessa ja merkitys on helpompi hahmottaa. Toisaalta myös korostettiin osallistujien empaattista kohtaamista. Tämä vähentää vastakkainasettelua ja toivottavasti myös itsesensuuria, joka helposti muodostuu ongelmaksi kiistanalaisissa aiheissa. Varsinkin tutkijat jättäytyvät helposti pois julkisista keskusteluista, vaikka juuri he tietäisivät asioista.

Jokeripöydässä keskusteltiin yleisemmin tutkimustiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa sekä ideoitiin uusia kohteita, missä tiedon hyödyntämisen välineitä voitaisiin kokeilla käytännössä. Toisaalta keskusteltiin siitä, että sähköisten välineiden lisäksi henkilökohtaiset luottamukselliset suhteet päättäjien ja tutkijoiden välillä ovat tärkeitä, joten perinteisillä asiantuntijapaneeleilla ja muilla keskustelufoorumeilla on oma merkityksensä. Maahanmuuttoteemassa korostettiin myös sitä, että asiantuntija-analyysien lisäksi olisi hyvä ottaa huomioon kansalaisten ja erityisesti asianomaisten itsensä näkemyksiä – jalkautumista kansan pariin ja ajatusten ja löydösten “testausta” pidettiin hyvänä ideana.

Työpajan ehdotukset

Keskusteluista nousi useita konkreettisia ehdotuksia, joista kiinnostavimmat on kerätty tähän.

• Yhtäköyttä-periaatteet (mm. avoimuus, yhteiset verkkotyötilat, faktapohjaisuus ja tavoitteellisuus) saivat selkeää kannatusta. Näitä pitäisi edistää kouluttamalla, käytännön esimerkein ja tarjoamalla sopivia työkaluja.
• Tutkijoiden osallistamiseen pitää saada lisää keinoja. Nyt avoimeen ja poliittiseen keskusteluun osallistumisesta ei saa tieteellistä meriittiä eikä taloudellista hyötyä, mutta on suuri todennäköisyys joutua kritiikin tai jopa uhkailun kohteeksi. Tarvitaan ainakin tiedeyhteisön omia kannustimia ja asiallisia keskustelufoorumeita.
• Avoimuus on paikoin edennyt harppauksin, mutta sekä päätöksenteossa että tutkimuksessa on toimintamalleja ja osa-alueita, jotka suoranaisesti estävät tutkimustiedon sitomista päätöksentekoon. Tähän auttaisivat mm. päätösprosessien varhaisempi ja parempi avaaminen sekä tutkimustiedon jäsentäminen tietokiteiksi (rakenteeseen kysymys – vastaus – perustelu).
• Yhtäköyttä-välineitä voisi hyödyntää alkoholilainsäädännön uudistuksen valmistelussa, jossa on paljon lobbausta, erilaisia näkemyksiä ja väitteitä.
• Tällä hetkellä kansalais- ja etujärjestöt esittävät hallitusohjelmaan kukin omia ehdotuksiaan, joita kertyy todella suuri määrä. Voitaisiin pyrkiä jollakin tavalla luomaan yhteistä tietopohjaa (ja mahdollisesti yhteisiä ehdotuksia) hyvissä ajoin ennen hallitusneuvotteluja.
• Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen liittyen valtioneuvosto on valmistelemassa arktisen tutkimuksen pohjoismaista minimessua, jolla poliittista seminaaria syyskuussa. Tämä voisi olla hyvä tilaisuus ottaa käyttöön joitain tiedon hyödyntämisen välineitä.

Haluatko tarttua näihin haasteisiin tai ehdottaa jotain muuta? Ole yhteydessä Yhtäköyttä-hankkeeseen!