Pulinat pois ja hihat heilumaan? Skrollaa suoraan postauksen loppuun osallistumislinkkeihin. Muussa tapauksessa lue ensin alta mistä avoimessa kansalaistieteessä on kyse.

Pullea myyrähahmo lyllertää kuilun yli hataraa siltaa pitkin. Jos pelaaja ei kirjoita sillassa näkyviä sanoja tarpeeksi nopeasti ja tarkasti, myyrä suistuu kuiluun. Peli on koukuttava, eikä aivan helppo, sillä sillan sanat on kirjoitettu fraktuuralla ja myyrien vauhti kiihtyy pelin edetessä. Uskoisitko, että tämä on tiedettä?

Edellä kuvattu Kansalliskirjaston Digitalkoot, jossa joukkoistamalla digitoitiin sanomalehtikirjaston aineistoa, päättyi vuonna 2012. Se on yksi onnistuneimpia suomalaisia kansalaistiedeprojekteja; yli 100 000 osallistujaa ja 8 miljoonaa suoritettua tehtävää.

Kansalaistiede on parhaimmillaan juuri tätä: kekseliästä, hauskaa ja helppoa. Kuten vaikkapa Galaxy Zoo, jossa kuka tahansa pääsee luokittelemaan galaksien kuvia niiden muodon perusteella, tai EyeWire, peli jossa kartoitetaan aivojen neuroneja.

Toiset hankkeet tarjoavat kansalaisille ajanvietettä jalompia vaikuttimia: Did you feel it? -palvelussa yhdysvaltalaiset voivat kertoa aistimastaan maan järähtelystä. Kerättyä dataa käytetään maanjäristystuhojen ennakoimiseen ja avun tehokkaaseen jakamiseen.

Näitä hienoja hankkeita yhdistää se, että tieteen ja kansalaisten välinen suhde on ohimenevä ja yksisuuntainen. Massoille suunnatuissa helppokäyttöisissä palveluissa se onkin perusteltua. Kansalaistieteen tulevaisuus lupaa tiiviimpää kanssakäymistä: tieteen ja yhteiskunnan vuoropuhelua, jossa ajankohtaiset kansalaiskeskustelut vaikuttavat siihen mitä tutkitaan, yksilöt pääsevät vaikuttamaan itseään ja ympäristöään koskevan tiedon tuottamiseen ja entistä vähemmän tutkimustietoa jää tutkijankammioon keräämään pölyä.

Mobiiliteknologian kehitys ja avoimen tieteen kulttuurinmuutoksen edistysaskeleet tekevät entistä osallistavamman, keskustelevamman ja voimauttavamman kansalaistieteen mahdolliseksi. Vielä emme kuitenkaan elä avoimen kansalaistieteen aikakautta. Monet kansalaistiedehankkeet eivät täytä avoimen tieteen määritelmää, eli tutkimusprosessin vaiheiden oletusarvoista avoimuutta lainsäädännön ja etiikan puitteissa.

Kansalaistiede tarvitsee oman, laajemman avoimen tieteen määritelmänsä. Tutkimusjulkaisujen (open access), tutkimusaineistojen (open data) ja menetelmien (open source) avoimuuden lisäksi avoimilla kansalaistiedehankkeilla on erityinen velvollisuus monipuoliseen vuorovaikutuksen yhteiskunnan kanssa.

Syksyn 2016 aikana Open Knowledge Finlandin avoimen tieteen työryhmän toteuttama ja Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen rahoittama Avoin kansalaistiede -selvityshanke

• kartoittaa kansalaistieteen suomalaiset sidosryhmät ja tutkimusinfrastruktuurit, sekä

• tuottaa yhdessä sidosryhmien kanssa avoimen kansalaistieteen määritelmän ja tunnistaa tarvittavat toimenpiteet avoimen kansalaistieteen edistämiseksi Suomessa.

Selvityshanke tuotetaan kansalaistieteen hengessä joukkoistaen ja yhteistuottaen.

NÄIN VOIT OSALLISTUA

Seuraa hankkeen avointa Google Drive -tallennuskansiota >

Maksamme korvauksen kansalaistiedeaiheisita mikroartikkeleista >

Sidosryhmien kartoittamiseen voi osallistua yhteiskirjoitusmuistiossa ja Twitterssä #kansalaistiede >

Toimenpidesuositusten esittely 23.11.2016 >

Ilmoittaudu Kansalaistiedepäivään 3.11. Heurekassa

Kansalaistiedepajan suunnitteludokumentti

Käännämme yhdessä European Citizen Science Association ECSAn kansalaistieteen periaatteitä täällä >

Osallistu kirjallisuuskatsauksen yhteiskirjoittamiseen >

Loppuraportin yhteiskirjoittaminen, lisätietoja tulossa projektisivulle >

OTA YHTEYTTÄ

Heidi Laine
Projektipäällikkö, kirjallisuuskatsaus
heidi.laine@okf.fi
p. 040 513 95 93

Konsta Happonen
Asiantuntija, tutkimusinfrastruktuurit
konsta.happonen@okf.fi

Raimo Muurinen
Asiantuntija, verkostot
raimo.muurinen@okf.fi
p. 044 5777 574