Yhä useammasta sukutaustastaan kiinnostuneesta on tullut tutkimusrahoittaja kaupallisten dna:n analysointipalveluiden myötä.
Kansalaistiede on ilmiö, joka lupaa tehdä tieteestä ja tutkimuksesta joka miehen ja naisen oikeuden. Nyt jo kansalaiset keräävät tieteen apuna luontohavaintoja, puhtaaksikirjoittavat vanhoja digitoituja tekstejä sekä tarkkailevat taivasta. Samalla syntyy dataa, tiedon raaka-ainetta, jota on kutsuttu uudeksi öljyksi. Olisiko jokaisen tieteestä pelastamaan Suomea niin taantumalta kuin sivistyksen rappiolta?
Ehkä ei sentään. Kansalaishavaintojen muuttamisesta rahaksi ollaan vielä monen ratkaisemattoman eettisen ja lainsäädännöllisen kysymyksen päässä. Samat seikat tulevat vastaan myös oppimisen ja oivaltamisen ilon vuoksi harrastettaessa. Kuka omistaa lintuhavainnot? Loukkaako sukutaulu verkossa Amalia-isotädin yksityisyyttä? Saammeko päättää edes itse tuottamamme datan hallinnasta, vai valuvatko kaikki hyödyt Facebookin ja Googlen laariin? Onko peruskoulupohjalta tehty tiede tiedettä, vai pitääkö päähän vetää ensin tohtorinhattu?
Kansalaistieteen haasteet ovat kinkkisiä, mutta mahdollisuudet niin suuret, että ratkaisujen eteen kannattaa jumpata älynystyröitä kerran jos toisenkin. Viisaat ja aktiiviset kansalaiset ovat yhteiskunnallinen voimavara. Aikamme suuret kysymykset, kuten ilmastonmuutos ja pakolaisuus, kaipaavat ratketakseen kaikkia meitä, eikä älypuhelintemme laskentatehostakaan ole haittaa.
Suomen metallinetsijöiden jäsenet tutkivat peltoa Kiukaisissa syyskuussa.
Open Knowledge Finlandin ja Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen yhteistyön tuloksena syntyneen Avoin kansalaistiede -selvityksen tavoitteena on tunnistaa Suomessa piilevät kansalaistieteen mahdollisuudet. Hanke järjestää 3.11.2016 tiedekeskus Heurekassa työpajan, jossa lavalle marssii kuusi kekseliästä kansalaistiede-esimerkkiä: BalticApp-sovellus kerää Itämereen liittyviä kansalaishavaintoja. Lajirikkauskartta-hanke etsii metsädatan avulla arvokkaita luontokohteita. Metallinetsijät kaivavat pelloista muinaisesineitä. Avoin karttahanke kerää paikkatietoja ja Mikrohistoriawiki haluaa perhealbumit verkkoon. Yksilökeskeiseen dataan pureudutaan biohakkeroinnin ja sukututkimuksen esimerkkien kautta.
Työpaja on avoin kaikille, jotka haluavat vaikuttaa suomalaisen kansalaistieteen suuntaan.
Keskustele kansalaistieteestä jo etukäteen